Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on kesäkuu, 2019.

Finaali

Kuva
Olhavanvuori Viime viikolla tapahtui. Lähdettiin Repoveden kansallispuistoon ja sen läheisyyteen meidän loppuretkelle. Sen jälkeen vietettiin vielä ilta Kiljavalla ja lopuksi saatiin tokarit kouraan, sekä adios! Se oli sitten siinä. Syke 200 Ensimmäisnä iltana majoituttiin Repoveden läheisyyteen ja otetiin mestat haltuun. Aamulla osa porukasta lähti kohti Olhavan kiipeilyseinää ja osa lähti linturetkelle. Muutama jäi mökille valmistelemaan illallista. Laskeuduttiin 40 metriä alas. 40 metrii alas köydellä antoi hyvät adret! Valehtelisin jos väittäisin, ettei yhtään jännittänyt. Pitihän se kerta mennä siitä kun oli mahdollisuus. Laskeutumisen jälkeen uitiin Olhavanvuoren seinämän juurella olevalta kiveltä ja hengailtiin. Oli eri mukavaa! Kävästiin me vielä Mustalamminvuoren näköalatornissa mistä avautu upeaa kansallismaisema! Loistavat illalliset ja iltaiset veneretket oli itselle retken kohokohtia. Taisin mä jonkun lohen näköisen napata Vuohijärven

Wild Herbs

Kuva
Sääksjärvi beach Tällä viikolla tutustuttiin villiyrttien maailmaan. Tai vihanneksiksi niitä sanotaan. Ei niissä kyllä paljon sitä syötävää ole, lehtiä ja kukkia, sekä joitain varsia. Mutta ravintoarvoja ja kuituja niistä kyllä löytyy sitten sitäkin enemmän. Joku ihme heebo pellolla keräämässä jotain saatanan heiniä On älyttömän rauhoittavaa vaan mennä pitkin niittyjä ja ettiä kasveja, eikä ajatella yhtään mitään. Senkun vaan yytsii nokkosia, poimulehtiä, vuohenputkia sun muita. Perhoset lentelee jokapuolella ja aurinko paahtaa hiuksia kesäisen karheiksi. Tuuli puhaltaa kivasti niin ei tuu tukala. Tulee tosi seesteinen olo! Meitsi kyllä digauttaa hortoilua iha huolella. Samanlailla kuin marjankeruussakin, se vaatii pinnaa. Juuri sen vuoksi se onkin sellaista kunnon meditatiivista aivojen tyhjennystä, kun keskittyy vain ja siihen yhteen hommaan. Samalla saa vielä rikasta ravintoa pöytään! Vähän sama kuin avantouinti on mindfullnessia parhaimillaan: Ei siinä paljoa mi

Bloss

Kuva
Vappuna oli kukinnot kohillaan Toukokuun alussa alkoi taas työharjoittelujakso, sekä tuotteistaminen. Aah niin mukavaa! Olen tullut opiskeleman luonto-oppaaksi ja 9 kuukauden kokemuksella pitäisi nyt keksiä, sekä duunata jonkinlainen myytävä tuote. Uuden opintosuunnitelman mukaan se on pakollinen osa luontoalan tutkintoja. Oon ehdottomasti sitä mieltä, että on tärkeää saada esille uudenlaisia kokemuksia ja tuotteita joita voidaan ihmisille tarjota. Samalla matkailijoiden, sekä kaikkien luonnossa liikkuvien ja siitä kiinnostuneiden saaden elämyksiä. Siitä saadaan samalla elantoa itselle ja uutta freesiä potkua yritysmaailmaan. Metsämielikurssit, terveydenhoito luonnossa, yksittäisille matkailijoille tehtävät elämykset, yritysasiakkaille tehtävät virkistyspäivät, turistiryhmien paimentaminen tunturissa.. näitä on ja näitä tulee lisää oikein rytäkällä. Silti kritisoin vähän tätä uutta koulutusta sen verran, että jos opiskellaan luonto-oppaaksi, niin silloin pitäisikin keski