Westside



Vaellus jatkui Sodankylään päin. Katsoin suunnittelemaani reittiä vähän tarkemmin kartalta.

Ampuma-alue.

En taidakaan mennä sieltä. Toisaalta oishan siinä ollu mukava lisätwisti tähän seikkailuun! Haha.

Käytännön asioiden takia myöskin, päätin dalsia suoraa tietä pitkin kylille. Eipä tässä mithän, totesin. Ilmakin näytti syyskuuksi suhteellisen mukavalta.




Pysähdyin leirintäalueelle lounaalle ennen kaupunkiin saapumista. Eipä siellä tarjottu enää lounasta, mutta omistaja oli paikalla ja tarjosi minulle kahvit. Ostin häneltä myös hillaa. Flunssakauden alkaessa on hyvä vetää pohjoisen marjoja, että pysyy vastustuskyky!

Siinä jutellessa kävi ilmi, että mestat on myynnissä. Eipä ole ainoa leirintäalue Suomessa mikä on myynnissä. Kyllä niitä mökkejä muutenkin riittää! Sen tässä on kävellessä todennut, että Suomi on täynnä tyhjillään olevia kiinteistöjä.




Edessä oli neljän päivän tiemarssi metsäteitä pitkin Ylläkselle. Nuo neljä päivää olivat varmaan puuduttavimmat ikinä!

Ekana iltana mulle tarjottiin taas yösijaa, kun kävin kysymässä eräältä talolta juomavettä. Oli neljäs kerta kun näin käy, lappiin saapumisen jälkeen!

Olin ottanut haasteeksi sinä päivänä vähän pidemmän etapin, joten kiitin vieraanvaraisuudesta ja jatkoin matkaa.




Loputonta metsätalousmetsää. Suo.

Metsästäjä ajaa ohi autollaan.

Suo.

Silloin tällöin eteen sattuu poro tai kuukkeleita. Riekko suhahtamassa tieojasta.

Talousmetsää.

Tätä jatkui neljä kokonaista päivää. Tuntuu jotenkin super siistiltä istua nyt kahvilassa kirjottamassa tätä! Noiden tylsien ja pakkasöiden täyttämien vuorokausien jälkeen on ihan loistava fiilis olla Ylläksellä!





Muutamia hienoja maisemia ja tilanteita kuitenkin sattui matkan varteen. Ja pari kovaa räntäkuuroa.

Yhden lounastauon pidin suuren vanhan petäjän alla. Iso kontrasti kaiken sen nuoren metsän seassa.




Kelontekemäjärven rannassa oli hieno maisema Kumputunturille ja tuulimyllyjen rivistö. Kuu nousi illalla komeasti järven ylle.





Lannan ja Lapin raja on todellinen. Kieltämättä lännessä on maankäyttö ollut paljon tehokkaampaa kuin idässä.

Onhan metsätalous meidän vaurauden perusta ja maailman mittakaavassa täällä on moni asia metsien suhteen hoidettu hyvin.

En silti ymmärrä ojituksia tai valtion vanhojen metsien näkemistä vain puukuutioina.




Innostus oli suuri kun Yllästunturi näkyi ekan kerran erään vaaran päältä. En ollut nähnyt ketään muita kuin poroja ja välillä autolla ohi suhaavia mehtuumiehiä.

Ounasjoen ylitettyäni viereeni pyöräili taas kylä-äijä.

'Voi mahotonta! Hangosta asti! Herran jestas!'

'Joo. Sieltä asti!'

'No sie oot sit varmaan laiha'

'No oon joo!'

'Et oo tainunna kuulla uutisia kun oot teltassa ollu yötä!'

'No en oo tänään lukenu'

'Joo no tuota google investoi haminaan, sitten tuota hallitus ja oppositio ottivat yhteen...'

Sain siinä samalla kävellessä kuulla päivän uutiset. Pian hän suhasi sivutielle ja toivotti hyvää matkaa.


Tää kartta ylläsjärvellä on niin makee! 


Tästä etapista jäi päällimmäisenä mieleen just kaikki ne tönöt ja maat pitkin Pohjois-Suomea. Pohjoisesta sais super halvalla maata ja taloja. Matkailu kasvaa ja yhä enemmän näkee niitä, jotka ovat muuttaneet Lappiin jostain ruuhkaisemmasta paikasta hakemaan rauhaa. Ja niitä jotka ovat tulleet uusien mahdollisuuksien innoittamana.

Matkailubisnes on kasvussa. Metsästys- ja kalastusmahikset on Suomen huippuluokkaa.

Lapissa on niin monta käyttämätöntä tilaisuutta. Ja ihmiset on sitä mukavan sorttista.





Huomenna vaihteeksi taas kansallispuistoon!

<3 Onni

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pohjoisen tulia kanootilla

Suomi-vaelluksen katsaus

Suolta Pohjoiseen