Onni matkassa

Pyhäjärvi Puuterilumista haaveillen tulin Pyhälle etelän vetisestä meiningistä. Kyllähän sitä lunta täällä oli, mutta ei vieläkään tarpeeksi mennäkseen kunnolla takamaastoon! Tyydyin rinteiden vierellä oleviin metsiin. Kyllähän niitä täällä riittää! Eikä porukkaa ollut juuri yhtään. Lumilauta selässä-vaellus kansallispuistoon jää siis kuitenkin vielä toistaiseksi haaveeksi. Lumi ei ole pakkautunut kunnolla ja sittemmin säätkin välillä jopa myrskyisiä. Haikkasin pohjoisrinteiden viereisille metsille ja laskin alas hisseille. Puut vilisevät ohi ja pehmyt lumi siivittää mukavasti. Aivan kuin liitäisi. Eikä mishän ole kethän! Vain tunturi, metsä ja lauta. Laudan päällä Onni. Onnilla niin paljon kiitollisuutta kaikkea kohtaan! Luontoa, Lappia ja kaikkia täällä olevia ihmisiä. Arvostan!!! 🙏 Life is goood<3 Pyhätunturi Olihan siellä aiemmin joku mennyt. Muutamia uria siellä täällä. Mutta kuitenkin, vapaalaskussa ja metsäreiteissä on ihan pirun siisti meininki. Pyh

Kammi on vieläkin pydessä Hämeen harjumaisemissa seikkailu ja vanhojen pohdinta senkun jatkuu! Teimme parin yön hiihtovaelluksen Komion luonnonsuojelualueelle. Ensimmäinen etappi mentiin hyvinkin tuulisessa säässä. Puiden päälle kinostunut lumi tippui puuskien iskiessä oksiin. Alueella on paljon nuorta mäntymetsää ja lähialueet ovat täynnä hyvin nuorta metsätalousmetsää. Ohuet puut ja oksat katkeavat helposti kovissa tuulenpuuskissa varsinkin kun märkä lumi painaa niitä alaspäin ja taivuttaa rungot. Fiilis olikin kuin jossain pommituksessa kun hiihdeltiin ladun vartta jonka reunalla puuterilumessa oli puista tippuvien lumipallojen ja oksien aiheuttamia kraatereita. Oho Letkassa mentiin ahkiot kiinni lantiovyössä. Suojakeli plus yksi. Lämmintä! Sitten kuului rasahdus. Katsoin taakse ja ohut mänty kaatui karavaanin väliin. Oltiin motissa. SUojaan!! No eipä tuo karahka olisi kuin vähän sattunut. Jotkut isommat taipuneet ja puoliksi kaatuneet puut näyttivät suht tappavi

En tiedä vieläkään onko hiihtäminen hauskaa vai ei. Mutta ainakin sillä tavoin pääsee paikkoihin talvella. Talviretkeilyssä pitää antaa jonkin verran enemmän eforttia, kuin sulan aikana. Mutta kun on kunnon välineet ja tietää mitä duunaa, on se kivaa. Ollaan käyty parilla aika pirun mukavalla retkellä tässä viimeaikoina ja ensi viikolla päästään taas seikkailemaan, ylläripylläri HÄmeen alueelle! Stuga Nyt sitä lunta on tupruttanut ihan kunnolla taas! Ihmiset on ihan pulassa autojensa kanssa. On vaikeeta saada parkkipaikkaa ja lapiohommat ovat tulleet monille tutuiksi. Joillakin matkoilla olisi varmasti fiksumpaa jos olisi ne skimbat jalassa. Nykyajan Suomalainen on tottunut pääsemään suoria moottoriteitä nopeasti lähestulkoon minne vain. Metsäteiden verkosto vie yleensä hyvinkin vaikeakulkuisiin paikkoihin. Mutta toista se oli ennen. Kun käytettiin vain vesireittejä ja talvisin suksia.  Talvella Suomessa tuhat vuotta sitten ei päässyt liikkumaan muuta kuin suksilla.