Työttömän elämää



Kelataan kuukausi taaksepäin. Tunturi oli täysin autioitunut. Oli todella hämmentävää tsiigaa täydellisessä kuosissa olevia rinteitä ja latuja auringonpaisteessa, eikä mestoilla ollut ketään! Matkailu loppui kutakuinkin kuin seinään. Meillä oli onneksi jo kausi suhteellisen lopussa.




Mitä työtön opas tekee?

No tietenkin retkeilee. Nyt sitä aikaa oli niin perhanasti niin mitäs sitä muuta tekisikään. Somessakin oikeen yllytettiin lähtemään lähiretkelle. Täällä pohjoisessa ollaan vielä aika perhanan onnekkaita näiden mestojen puolesta.

Vielä kerettiin riisin alussa kävästä haistelemassa länsi-lapin ilmojakin.

Sen jälkeen on tullu tehtyä vaikka minkälaista lähiretkeä lumikengin, suksilla, mönkijällä, suksilla ja mönkijällä, suksilla ja koiralla, lumikengin lauta kainalossa, suksilla lauta selässä tai ihan vaan lauta kainalossa tuohon lähimmälle mäelle. Vaihtoehtoja on monia ja lunta on riittänyt.




Käytiin myös katsomassa Pyhätuntureita vähän uudesta suunnasta, etelästä Kemijärven puolelta. Noin 10 kilsaa linnuntietä etelään löytyi tunturilaakso, joka oli vielä kaikenlisäksi suojeltua aluetta. Paikoitellen löytyi tosi vanhaa metsää. Eikä missään tietysti ketään! Täältä koskemattomien nyppylöiden helmoista löydettiin vielä kauden viimeiset puuterit! En kuvitellut sellaista enää löytyvän kaikkien plussakelien jälkeen.




Muutin myös hetkeksi Pyhäjärven rauhallisuuteen kun tuolla tunturilla oli tosiaan niin hektinen meno.




Retkeilyn ohella tehtiin myös vanhoja kunnon puhdetöitä: vuolemista, taulan tekoa ja meillä vielä remppahommia. Kaikkea ihan tavallista puuhaa, mitä ennenvanhaankin on tähän aikaan vuodesta tehty.



Nykyään ajattelee aivan eri tavalla ajankäyttöä, kuin silloin kun kaikki oli vielä 'normaalisti'. Mihin se kaikki meidän mielessä oleva kiire johtaa? Ei se johda yhtään mihinkään. Se saa vain aikaan turhaa stressiä ja huonoja tekoja. Toivon todella, että tästä kaikesta opitaan se, että osataan ottaa päivästä se hetki itelle. Jotenkin tuntuu, että tää kiireen kulttuuri on yksi pääsyyllisistä siihen, miten ihmiskunta on tähän tilanteeseen ajautunut. Hiljaa hyvä tulee.




Ei mithän hätää! Päivä päivältä käy selvemmäksi, että kesä on tulossa. Harva se päivä on uusia lintuhavaintoja. Terassilla on jo keskipäivällä ihan lämmin. Valon määrä on jotenkin uskomatonta. Vastahan sitä oltiin kaamoksessa. Saatiin pieni takatalvikin, mutta nyt lumet jo sulaa kovaa vauhtia kevätauringossa. 

Pyhäjärven kyläyhteisössä on ollut mukava asustella. Pian on kuitenkin aika uusille kuvioille!

Tässä vielä lopuksi ylipäällikön päiväkäsky Joutsijärven korsumuseosta

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pohjoisen tulia kanootilla

Suomi-vaelluksen katsaus

Suolta Pohjoiseen